Kotitaloudet onnistuivat puolittamaan ruokahävikkinsä Hävikkimestarin avulla

Kirjoittaja: Lassila & Tikanoja 11.9.2017 16:20

Kotitalouksien ruokahävikki voitaisiin puolittaa, jos sen syntymistä pyrittäisiin estämään entistä aktiivisemmin, todetaan L&T:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen kokeilun yhteenvedossa. Kokeilun avulla haluttiin selvittää, soveltuisiko L&T:n Hävikkimestari-sovellus myös kotitalouksien ruokahävikin mittaamiseen. Samalla saatiin mielenkiintoista tietoa erilaisten kotitalouksien ruokahävikistä. 

Kokeilussa 24 suomalaista kotitaloutta mittasi ruokahävikkiään kolmen viikon ajan, 15.5 – 4.6.2017. Ensimmäiset kaksi viikkoa kotitalouksien oli tarkoitus tuottaa hävikkiä kuten tavallisesti, ja kolmannella viikolla minimoida sen määrä. Ruokahävikki kirjattiin L&T:n Hävikkimestari-sovellukseen, joka on alun perin kehitetty ravintoloiden ruokahävikin seuraamiseen ja vähentämiseen. Esimerkiksi Parolan varuskunta-alueella on onnistuttu tiputtamaan ruokahävikkiä kolmanneksella sovelluksen käyttöönoton myötä.

Merkittävintä kotitalouksille tehdyn kokeilun tuloksissa on se, että kolmannella viikolla hävikkiä syntyi yli 50 prosenttia vähemmän. Kotitalouksien ruokahävikki voitaisiin siis tämän perusteella puolittaa, jos sen syntymistä estettäisiin entistä enemmän.

Koostimme yhteen muutamia kokemuksia kokeilusta. Tutustu pariskunnan, lapsiperheen ja sinkkutalouden kokemuksiin mittausjaksosta ja saat vinkkejä, kuinka itsekin pystyisit vähentämään ruokahävikkiä!

 

Hävikkimestarin käyttäminen herätti tunteita ja sai puuttumaan puolison käytökseen

Anna-Leena Teppo asuu puolisonsa kanssa Helsingissä.

”Osallistuin mittaukseen, koska halusin kiinnittää enemmän huomiota omassa kodissa syntyvään ruokahävikkiin. Työskentelen yritysvastuuasioiden parissa ja tiedän, kuinka merkittävät ympäristövaikutukset ruokahävikillä on. Ruokahävikkiä on vähennettävä myös sen takia, että tulevaisuudessa pystyisimme ruokkimaan 9 – 10 miljardia ihmistä.

Ruokahävikin punnitseminen ja kirjaaminen Hävikkimestariin oli suhteellisen vaivatonta, mutta aina tuli paha mieli, kun jotain hävikkiä tuli. Aloin syömään kurkkujen ja tomaattien kannat, ettei niitä tarvitsisi merkata. Puutuin myös puolisoni käyttäytymiseen, kannustin esimerkiksi syömään vähän kuivahtanutta leipää sanomalla, että se on vielä ihan syötävää.

annaleena_teppo_havikkimestari_tutkimus.jpg

Olin jo ennen mittausjaksoa pyrkinyt siihen, että ruokahävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän, mutta aina se ei onnistunut. Hävikkimestarin käyttäminen auttoi selvästi hävikin vähentämisessä. Sovellus havainnollisti mittaustulokset kaavioihin, joista näki helposti, mitä ruokaa meillä päätyy hävikiksi ja miksi. Tämän avulla opin toimimaan ennakoivasti. Aloin esimerkiksi laittamaan leipiä pakkaseen ja tekemään kerralla vähemmän ruokaa, etteivät tähteet jäisi jääkaappiin syömättä.

Kotimatkalla töiden jälkeen en mennytkään automaattisesti kauppaan, vaan mietin, että tarvitseeko siellä oikeasti käydä. Päätin usein että en käy, kyllä kotona on kuitenkin jotain, mistä voisi tehdä ruokaa. Esimerkiksi munakkaissa, salaateissa ja lämpimissä voileivissä pystyy hyvin hyödyntämään erilaisia tähteitä.”

 

Perheessä syntyvän hävikin määrä yllätti

Sanna Saari-Salomeri asuu miehensä Janne Salomeren ja heidän 12- ja 10-vuotiaiden lapsiensa, Laura ja Tuure Salomeren, kanssa Helsingissä.

”Mielestäni on järkyttävää, kuinka paljon länsimaissa haaskataan syömäkelpoista ruokaa. Meidän perheessä ruokahävikin määrä on pyritty pitämään pienenä, ja ajattelin, että meillä hävikki ei ole ongelma. Ruokahävikin mittaaminen kuitenkin paljasti, että yllättävän paljon ruokaa meilläkin heitetään pois. Se koostuu niin pienistä osista, joten sitä ei oikein tajua, että yhdessä siitä tulee iso määrä".

Hoidin itse koko perheemme ruokahävikin punnitsemisen ja kirjaamisen mittausjakson aikana. Tämä ei tuntunut minusta vaivalloiselta, sillä ruokahävikin seuraaminen oli niin kiinnostavaa. Pidin siitä, että Hävikkimestariin piti merkitä ruokahävikin syyt. Se sai ajattelemaan, että miten eri syihin voisi vaikuttaa. Ruokahävikin vähentämiseen emme kuitenkaan ehtineet kiireisen arjen keskellä kunnolla mukaan. Olisin mielelläni käyttänyt Hävikkimestaria pidempään, niin olisimme saaneet siitä enemmän apua hävikin vähentämiseen.

saari_salomeri_havikkimestari.jpg

Olemme molemmat mieheni kanssa ammatiltamme suunnittelijoita, ja mielestämme hyvä suunnittelu on tärkein keino pitää hävikki kurissa. Mietimme viikon ruokalistan etukäteen, ja käymme sen mukaan kaupassa. Olemme myös hyväksyneet sen, että kaikkien perheenjäsenten ei tarvitse syödä samaa ruokaa samalla aterialla. Säännöllisesti pidämme jämäpäiviä, jolloin syömme jääkaapista edellisten päivien ruokia.

Keskustelemme myös lastemme kanssa ruokahävikistä ja kannustamme heitä syömään sen ruuan, mitä he lautasilleen ottavat. Lautastähteitä meidän perheessä ei juuri synny. Tuure onkin kommentoinut, että kun ruokaa heitetään roskiin, samalla menee myös rahaa hukkaan. Laura taas tykkää leipomisesta, eikä ole innoissaan, jos osa leipomuksista jää joskus syömättä. Jos näin uhkaa käydä, Laura on keksinyt, että voimme kutsua kavereita auttamaan syömisessä.”

 

Ruokahävikki tippui ostoskäyttäytymistä ja ruuanvalmistustapoja muuttamalla

Emmi Mattila asuu Hollolassa.

”Olen aina ajatellut, että minulla menee roskiin liikaa ruokaa, mutta todellista määrää en ole selvittänyt. Tämän takia osallistuminen mittausjaksolle kiinnosti. Olen miettinyt ruokahävikin vähentämistä aikaisemminkin, mutta en ole onnistunut siinä kovin hyvin. Osittain tämä johtuu pelkästä saamattomuudesta ja osittain siitä, että en ollut miettinyt syitä sille, miksi hävikkiä tulee.

emmi_mattila_havikkimestari_tutkimus.jpg

Ruokahävikin punnitseminen ja kirjaaminen Hävikkimestariin oli nopeaa ja helppoa. Kirjaaminen aiheutti ristiriitaisia tunteita: aina harmitti kun ruokaa tuli heitettyä pois, mutta toisaalta olin tyytyväinen siitä, että minulle kertyi tietoa ruokahävikistäni. Oli myös mielenkiintoista nähdä rahallinen arvo, jonka sovellus antoi pois heitetylle ruualle.

Ruokahävikin vähentäminen sujui minulla todella hyvin, sillä kolmannella viikolla hävikkiä ei syntynyt yhtään. Hävikkimestarin ansiosta tiesin, mitä ne ruuat ovat, jotka jäävät kuitenkin syömättä. Jätin nämä ruuat kauppaan. Muutin siis ostoskäyttäytymistäni, ja lisäksi ruuanvalmistustapoja. En jaksa syödä samaa ruokalajia kovin montaa kertaa putkeen, joten aloin valmistaa ruokaa pienempiä määriä kerralla.

Yksin asuvalla hävikkiä syntyy helposti myös silloin, kun käy vieraita. Ostan esimerkiksi välillä ruokaa kahden tarpeisiin, kun syömme yhdessä miesystävän kanssa. Ruokaa jää yleensä yli, ja varsinkaan toisen suosikkeja ei tule itse myöhemmin syötyä. Näitä tilanteita voisi yrittää vähentää hyväksymällä sen, että aina ei tarvitse olla niin paljon tai niin hienoa ruokaa vieraita varten.”

Tutustu Hävikkimestariin videon avulla:

 

 

 Teksti: Oona Pietiläinen

Aihe: Kiertotalous, Ruokahävikki, Asuminen, Ruoka, Digitalisaatio