08.05.2018 |

Heitätkö kaikki rakennusjätteet samaan laariin? Ei kannattaisi

Rakennusjätteen heittäminen yhteen ja samaan vaihtolavaan tulee rakennuttajalle kalliiksi, koska kaikista jätejakeista veloitetaan silloin kalleimman taksan mukaisesti. Lisäksi huonosti suunniteltu jätehuolto voi olla työturvallisuusriski.

Vuonna 2012 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen mukaan 70 prosenttia rakennusjätteistä tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Monella työmaalla onkin jo ryhdytty toimeen, kuten Janne Hannula kirjoitti Lassikossa.

Kierrätys on kuitenkin eri asia kuin materiaalin hyötykäyttö. Kierrätyksessä materiaali hyödynnetään joko sellaisenaan tai jalostettuna uudestaan, kun taas hyötykäytössä materiaali ohjataan käytännössä polttoon.

Jos siis tavoitteena on nostaa rakennustyömaan kierrätysastetta tai menestyä LEED- tai BREEAM-luokituksissa, lajitteluun kannattaa panostaa.

Syntypaikkalajittelu on kaiken a ja o

Työmaalta voidaan kerätä useita jätejakeita puhtaina materiaaleina, joita hyödynnetään muun muassa uusien tuotteiden valmistuksessa. Tällaisia materiaaleja ovat esimerkiksi kuormalavat, kipsit, pahvi, muovi, kiviainekset ja villa.

Syntyvään jätemäärään voi kuitenkin vaikuttaa jo ennen kuin materiaali päätyy rakennustyömaalle asti:

  • Ensisijaisesti jätettä tulee pyrkiä minimoimaan jo ennen kuin sitä edes syntyy, esimerkiksi kehittämällä rakennustapoja vaikkapa elementtirakentamiseen.
  • Toiseksi kannattaa panostaa jätteen uudelleen käyttöön. Tästä hyvänä esimerkkinä kuormalavojen kunnostus ja kierrätys.
  • Kolmantena tulee kierrätys, jolloin pyritään kierrättämään jäte (kipsit, pahvit, kiviainekset, villa) ensisijaisesti tuotteena.  
  • Neljännellä sijalla on hyötykäyttö, eli poltto – siihen ohjataan ainoastaan materiaali, kuten styrox, joka ei kelpaa kierrätykseen.

Syntypaikkalajittelu on kaiken a ja o. Mitä myöhemmin lajittelun tekee, sitä kalliimmaksi se loppujen lopuksi tulee.

Entä, jos työmaa on ahdas?

Mikäli työmaa on ahdas, vaihtolavan sijaan voi valita jonkun muun keräysvaihtoehdon, kuten kombilavan, raksasäkin tai puristimen.

Kombilavat ovat normaalin vaihtolavan mittaisia, mutta lava on jaettu kahteen osaan. Lavan etuosa on umpinainen kontti, jonne on hyvä kerätä materiaalia, joka esimerkiksi kastuessaan nostaa jätekustannusta painavuutensa vuoksi (villa, kipsi, pahvi). Avolavan puolelle voidaan taas kerätä metallia, puuta tai muuta rakentamisen jätettä.

Raksasäkki on nimensä mukaisesti pieneen tilaan menevä ja kevyt säkki, johon voi kerätä suurinta osaa rakennuksella syntyvistä jätejakeista.

Puristin on ideaalisin pakkautuvalle materiaalille, kuten pahville, muoville ja jopa villalle. Esimerkiksi juuri villan kohdalla voidaan säästää paljon, kun villa pakataan konttiin. Näin jäte ei kastu eikä kerää painoa vedestä, lumesta tai jäästä.

Kun keräysvälineet valitsee syntyvän jätemäärän ja työmaavaiheen perusteella, ne eivät valtaa työmaasta liian suurta alaa, vaan saattavat päin vastoin vapauttaa tilaa – koska kaikelle löytyy paikkansa.

Rakennustyömaan jätehuolto on kokonaisuus, ei kokoelma suoritteita

Huolellinen lajittelu ja fiksusti valitut keräilyvälineet ovat vain osa jätehuollon kokonaisuutta, johon kuuluu myös kattava suunnitelma, selkeä viestintä ja ohjeet, tilaamisen helppous, rakennussekajätteen vähentäminen, uudet kierrätettävät materiaalit sekä seuranta ja johtaminen.

  • Kattava suunnitelma: ennakoidaan syntyvät jätteet työmaavaiheittain ja sovitaan keräysvälineet jätejakeittain. Huomioidaan myös rakennettavan kohteen materiaalit, eli voiko hankinnalla vaikuttaa esimerkiksi tilattavan materiaalin määrämittaisuuteen.
  • Selkeä viestintä ja ohjeet: jätehuoltosuunnitelman yhteydessä tehdään materiaalivirtakaavio, jossa on värikoodeilla ja kuvilla kerrottu kerättävät jätejakeet, keräysvälineet, käytettävä kalusto ja jätteen käsittely.
  • Suunnitelmallisuus: laaditaan jätehuolto- ja työmaa-alueen suunnitelmat, joihin kirjataan, miten jätelogistiikka hoidetaan ja että keräysvälineet ovat saatavilla tyhjennystä varten. Suunnitelmallisuus parantaa työturvallisuutta. Huonosti suunniteltu jätehuolto tekee työmaasta sotkuisen, ja voi esimerkiksi lumen alla aiheuttaa isoja työturvallisuusriskejä työmaan henkilökunnalle.
  • Tilaamisen helppous: digitaaliset ratkaisut tekevät tilaamisesta helppoa. Hyvä esimerkki tästä on L&T:n oma Raksanappi.
  • Seuranta ja johtaminen: raportointi ohjaa tehokkaampaan kierrättämiseen, mikä on huomattu monissa rakennusliikkeissä. Hyvänä esimerkkinä NCC:n nollajätemäärätavoite Joutsenmerkityllä rakennushankkeella. Visuaaliset raportit auttavat työmaita ymmärtämään tuottamansa jätteen määrää, koska näyttäminen toimii paremmin kuin väittäminen. Esimerkiksi meillä L&T:llä raportointityökaluna käytetään Ympäristönettiä.

Haluatko pysyä kartalla raksan uusista tuulista? Tilaa blogitekstit sähköpostiisi klikkaamalla alla olevaa painiketta.

TILAA BLOGIMME JA ASIAKASTARINAMME SÄHKÖPOSTIISI

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteystietosi niin olemme sinuun yhteydessä.