28.11.2017 |

Johtaminen on yhteistyötä – erityisesti teollisuudessa

Teollisuuden tukipalvelusopimukset sisältävät usein laajoja kokonaisuuksia, jotka vaativat palveluntoimittajalta jatkuvaa läsnäoloa tehtaalla. Jotta synergiat saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, on toimivuuden kannalta tärkeää sopia, millä tavoin palvelua johdetaan.

Strategisella ohjauksella pyritään jatkuvaan tavoitteiden tarkasteluun ja toiminnan kehittämiseen. Arviointia on tehtävä säännöllisesti ja päätettävä:

  • Mitä tavoitteita sopimuspalveluilla on
  • Mihin suuntaan palvelua halutaan lähteä viemään
  • Miten teolliset tukipalvelut tukevat asiakkaan omaa liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla

Strategisen ohjauksen rinnalla kulkee operatiivinen ohjaus eli toteuttamisen suunnittelu, jossa pureudutaan niihin konkreettisiin keinoihin, miten yhdessä sovitut strategiset tavoitteet saavutetaan.

Paras hyöty ja synergia syntyvät asiakkaan ja palveluntuottajan yhtenevästä kumppanuusajattelusta

Strategian ja toiminnan suunnittelu on tärkeää, mutta työmaalla arki koostuu sovittujen tavoitteiden ja toimintamallien toteuttamisesta. Siksi sopimuksessa on sovittava myös kuukausi- tai viikkopalavereista, joissa tavoitteita käydään läpi yhdessä. Sillä tavoin lopputuloskin syntyy – yhteistyössä kumppanuuden summana.

Lopullinen johtamismalli muotoutuu lopulta tarpeen, tahtotilan ja palvelukokonaisuuden mukaan. Liian usein strategisen ohjauksen hyöty kuitenkin jätetään kokonaan käyttämättä.

Yrityksen johdon tulisi sitoutua ja panostaa aikaa strategiseen linjaukseen entistä enemmän, jotta liiketoiminnan kannalta merkittäviä asioita saataisiin tehokkaasti eteenpäin.

Teollisten tukipalveluiden tarkoituksena on auttaa asiakasyritystä menestymään. Se onnistuu parhaiten miettimällä yhdessä, mikä on se tapa, jolla palveluntuottaja pystyy tehokkaimmin täyttämään tulevia tavoitteita.

Johtamismallilla ei tarkoiteta sitä, miten palveluntuottaja johtaa omia palvelujaan vaan sitä, miten palveluntuottaja ja asiakas toimivat yhdessä

Tavoitetilan tulisi olla palvelun jatkuva kehittäminen sekä palveluntuottajan haastaminen. Palveluyritys ei pysty kehittymään ja tuottamaan palvelujaan järkevämmin, jos asiakas ei ole kiinnostunut, aktiivinen ja sitoutunut.

Palveluntuottaja ei myöskään voi tehdä päätöksiä asiakkaan puolesta – vaikka kehitysehdotuksia olisikin, on asiakasyrityksen silti päätettävä, lähdetäänkö kehitysideoita edistämään vai ei.

Kehittäminen on kaksisuuntaista työtä, mutta yhdessä tekemällä tulokset johtavat vain yhteen suuntaan: eteenpäin.

Eteenpäin päästään parhaiten silloin, kun yhteiset tavoitteet ja toimintamallit kirjataan auki palvelusopimukseen. Mitä muuta sopimukseen kannattaa kirjata? Se selviää Sopimus kuntoon -oppaasta, jonka voit ladata maksutta sähköpostiisi alta.

New Call-to-action

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.

*Emme luovuta yhteystietoja kolmansille osapuolille.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteystietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Emme luovuta yhteystietoja kolmansille osapuolille.