26.06.2018 |

Taloyhtiöiden muovijäte lähti Turussa upeasti kiertoon

Kotitalouksien muovipakkausjätettä ei ole enää pariin vuoteen saanut kiikuttaa kaatopaikalle. L&T huolehtii Turussa, että muovi kiertää uusiokäyttöön.

Alkukesän aurinko helottaa ja puiden arka vihreys sävyttää turkulaista Runosmäen lähiötä. Aamupäivästä kaduilla on kiireetöntä ja pihoissa hiljaista, niin myös Asunto Oy Nunnankallion jätekeräyspisteessä. Siistissä rivistössä on oma keräysastia myös muoville.

Muovin kerääminen taloyhtiössä alkoi pari vuotta sitten. Keräys on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle, ja asukkailta on tullut hyvää palautetta lajittelun mahdollisuudesta.

”Asukkaat ovat kokeneet lajittelun mielekkääksi ja kerätyn muovin laatu on yllättänyt positiivisesti. Kun muovi on ollut nyt kovasti esillä, ihmiset ymmärtävät, että sen lajittelu on järkevää ja tärkeää”, sanoo Juha Kangasniemi.

Kangasniemi on toimitusjohtaja taloyhtiötä isännöivässä Runosmäen Lämmössä. Isännöintitoimiston ja huoltoyhtiön valtteja ovat läheisyys ja ekologisuus: se toimii pienellä alueella ja huoltomiehet sekä siivoojat pääsevät kohteisiinsa polkupyörillä.

Muovi on kiitollinen lajiteltava, koska se on kevyttä eikä sotke – toisin kuin esimerkiksi vähän työläämpi biojäte.

”Kotitalouksien muovin keräyksessä on vähän samaa kuin aikoinaan paperin lajittelun alkaessa. Se on helppo laittaa omaan astiaan, ja ohjeet ovat varsin selkeät. Keräykseen kelpaa kaikki suhteellisen puhdas pakkausmuovi, mutta esimerkiksi likaisimmat ruokapakkaukset voi huuhtaista kylmällä vedellä. Tiskata ei tarvitse”, Kangasniemi hymyilee.

LT_muovi8_web

Muovia myös syväkeräysastioihin

Muovin keräyksen käytännön aloitus oli helppoa. Alussa Runosmäen Lämmön isännöimissä taloyhtiöissä käytettiin 660-litraisia astioita, joiden rinnalle tuli hiljakseen myös syväkeräysastioita.

”Koska paperin määrä on vähentynyt, vähensimme myös paperinkeräysastioita ja saimme niistä astioita muoville uudelleen tarroittamalla. Näin ei tarvinnut rakentaa isompia jätekatoksia”, Kangasniemi kertoo samalla, kun muutama asukas kiikuttaa jätteitään keräyspisteen eri astioihin.

Muovinkeräys lähti kahvipöytäkeskusteluista L&T:n kanssa.

”Pikkuhiljaa se konkretisoitui. L&T kartoitti tilanteen, teki ehdotukset toimenpiteistä ja sitten lähdettiin kokeilemaan.”

Yhteistyö on toiminut kaikin puolin mainiosti.

”L&T palvelee hyvin, tieto kulkee eikä aktiivisuus jää vain asiakkaan vastuulle. L&T:ltä on tullut hyviä uudistusehdotuksia, ja säästää meidän vaivojamme, kun he antavat osaamisensa käyttöömme”, Kangasniemi sanoo.

Turun lisäksi L&T kerää kuluttajien pakkausmuovia tällä hetkellä Hämeenlinnassa, Tuusulassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Kiteellä, Oulussa ja Kokkolassa. Mukaan ovat tulossa tai keräystä ainakin suunnittelevat mm. Vaasa, Kajaani,  Lahti ja Tampere.

Muovi kerätään lokerikkoautolla

Runosmäessä lähdettiin muovinkeräykseen vapaaehtoispohjalta, ennen kuin jätehuoltomääräyksiin tuli asiasta lisäys.

”Keskusteluja käytiin muidenkin isojen huoltoyhtiöiden kanssa, koska keräys haluttiin saada tehokkaaksi”, kertoo yksikönpäällikkö Jari Mannevuo L&T:ltä.

Kun jätelautakunta teki päätöksen, että keräys tulee pakolliseksi koko Lounais-Suomen jätehuollon alueella, lähti homma tosissaan lentoon.

”Muovin keräys on pakollista taloyhtiöissä, joissa on asuntoja 20 tai enemmän. Yli 90 prosentissa yhtiöistä on jo muovinkeräysastiat, mikä on varsin kova luku”, sanoo Mannevuo Turun seudun tilanteesta.

Muovi kerätään L&T:n lokerikkoautoilla, joka kerää muitakin jätejakeita. Muovin myötä L&T hankki Turkuun yhden auton lisää ja työllisti pari uutta ihmistä.

Taloyhtiöitä motivoi muovin keräämiseen myös raha.

”Säästö on hyvä motivaattori. Muovijätteestä ei mene painon mukaista veloitusta, ja muovin keräämisen ansiosta polttokelpoisen jätteen tyhjennysvälejä on voitu harventaa”, sanoo Juha Kangasniemi.

Ison keräyssäiliön hankkiminen maksaakin itsensä takaisin säästyvien jätehuoltokulujen myötä.

 LT_muovi6_web

Muoville uusi elämä

Muovipakkausjätettä ei ole saanut toimittaa kaatopaikalle 1.1.2016 jälkeen. Kuluttajat voivat viedä muovijätteensä paitsi taloyhtiöiden astioihin, myös Ringin keräyspisteisiin, joita on muun muassa kauppakeskusten pihoilla. Kiinnostus lajitteluun on kasvanut, kun tieto muovin haitoista ja kierrätysmahdollisuuksista lisääntyy.

Muovi päätyy Riihimäelle Fortumin muovijalostamoon, jossa siitä syntyy uusiomuovia. Muovi jatkaa elämäänsä esimerkiksi kukkaruukkuina, ämpäreinä, saaveina ja säilytyslaatikoina.

”Kiinteistökeräys lisääntyy kovaa vauhtia. Viime vuonna Riihimäelle tuotiin reilu tuhat tonnia muovia, nyt ollaan jo 3 000 tonnin vuositasolla”, sanoo muovin keräysjärjestelmästä vastaavan Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.

Aivan kaikki kerätty muovi ei kelpaa uusiokäyttöön likaisuutensa tai väärien lajikkeiden takia, mutta hyötykäyttöön saatava osuus on silti noin 70 prosenttia.

”Luku on jo nyt kansainvälisesti aika hyvä, mutta tavoite on tänä vuonna nostaa luku 75:een.”

Soini muistuttaa, että pelkkä kotitalouksien tunnollinen lajittelu ei riitä. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.

”Pakkausalalta vaaditaan toimenpiteitä ja pakkausten uudelleen suunnittelua.”

LT_muovi2_web

Muovi ei ole syyllinen, vaan ihminen

Maailman meret huutavat hoosiannaa muovin takia ja mikromuovin tuhoisia vaikutuksia aletaan vasta ymmärtää. Silti muovi itsessään ei ole paha asia.

Muovi on mainio, kevyt, monipuolinen ja kierrätettävä raaka-aine, josta tehdyt pakkaukset säilyttävät ruuat ja suojaavat tavarat. Mutta muovi muuttuu ongelmaksi, jos se päästetään luontoon. Vika on siis ihmisen.

Muovin maailmanlaajuinen tuotanto on 20-kertaistunut 1960-luvun jälkeen. Vuonna 2015 muovia tuotettiin jo 322 miljoonaa tonnia, ja kaikkiaan yli 8 miljardista valmistetusta muovitonnista lähes neljä viidesosaa on joko luonnossa tai kaatopaikoilla.

EU:n tavoitteena on vähentää muovijätteen aiheuttamia ongelmia tehostamalla sen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Jätelain asetus Suomessa edellyttää, että 16 prosenttia kaikista pantittomista muovipakkauksista kierrätetään. Vuonna 2020 tavoite on 22 prosenttia.

Vuonna 2017 pantittomien ja pantillisten (mm. pullot) muovipakkausten kokonaiskierrätysaste oli yli 26 prosenttia. Vuonna 2025 sen pitäisi olla 50.

Jos kiinnostuit taloyhtiöiden ja omakotitalojen mahdollisuuksista muovinkeräykseen, saat lisätietoja asiakaspalvelustamme: https://www.lt.fi/fi/asioi

 
Sanat: Sami Turunen
Kuvat: Suvi Elo

 

New Call-to-action

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteystietosi niin olemme sinuun yhteydessä.